Musiikki on kulkenut ihmisen mukana kautta historian. Eri kulttuureissa sillä on ollut monia perustehtäviä: musiikilla on ilmaistu tunteita, vahvistettu yhteisöllisyyttä, välitetty perinteitä ja tuettu ihmistä elämän eri vaiheissa.
Yksi musiikin ikiaikaisista tehtävistä on ollut sen hoitava ja hyvinvointia edistävä vaikutus – niin yksilöihin kuin yhteisöihin. Etnomusikologi Alan P. Merriam tarkasteli klassikkoteoksessaan The Anthropology of Music (1964) musiikkia osana ihmisen sosiaalista ja kulttuurista toimintaa.
Kokemuksesta tutkimustiedoksi
Se, minkä ihmiset ovat kokemuksen kautta tienneet jo vuosisatojen ajan, on nykyisin myös tieteen ja tutkimuksen kohteena.
Aivotutkimuksen avulla on voitu osoittaa, että musiikki aktivoi aivoja hyvin laaja-alaisesti. Aleksi J. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila ovat käsitelleet musiikin vaikutuksia neurologisessa kuntoutuksessa. Tutkimustieto osoittaa musiikilla olevan vaikutuksia muun muassa muistiin, tarkkaavaisuuteen, mielialaan ja tunteiden säätelyyn. Musiikkia voidaan hyödyntää myös neurologisessa kuntoutuksessa.
Musiikki voi rauhoittaa tai virkistää, herättää muistoja ja tunteita sekä luoda yhteyden ihmisten välille. Yhdessä laulaminen ja musiikin kuunteleminen voivat vahvistaa myös yhteisöllisyyden kokemusta.
Musiikki on hoitokulttuurin laatutekijä
Musiikkia voidaan käyttää yhtenä lääkkeettömän hoidon ja kuntoutuksen keinona muun hoidon rinnalla. Sen mahdollisuuksia kannattaa kuitenkin tarkastella myös yksittäistä potilasta tai asiakasta laajemmin.
Musiikki voi olla koko hoitokulttuurin laatutekijä.
Musiikki ei vaikuta vain hoidettaviin. Se voi vaikuttaa myös hoitajiin, läheisiin ja koko yhteisön ilmapiiriin. Yhteinen laulu tai tuttu musiikki voi tehdä tavallisesta hoitotilanteesta lämpimämmän, viihtyisämmän ja vuorovaikutteisemman.
Hyvä hoitokulttuuri näkyy siinä, miten siellä viihtyvät sekä hoidettavat että hoitajat.
Samalla musiikki on kustannustehokas hyvinvoinnin edistämisen keino. Sen käyttäminen ei välttämättä vaadi uusia tiloja, kalliita laitteita tai erillistä musiikkitoimintaa. Musiikki voidaan tuoda osaksi jo olemassa olevaa hoitotyötä ja tavallisia arjen tilanteita.
Kyse ei siis ole vain musiikkihetkistä, vaan siitä, millaisen hoitokulttuurin haluamme rakentaa.
Musiikki helposti osaksi arkea
Tutkimustieto musiikin vaikutuksista on tärkeää, mutta käytännön hoitotyössä ratkaiseva kysymys on yksinkertainen:
Miten musiikki saadaan helposti mukaan arkeen?
Tähän tarpeeseen Selkolaulukirja on kehitetty.
Selkolaulukirjan avulla musiikkia voidaan käyttää ilman, että työntekijän tarvitsee osata soittaa tai laulaa. Laulujen sanat, säestykset ja esilaulu ovat verkkopalvelussa helposti käytettävissä puhelimella, tabletilla tai tietokoneella.
Näin musiikkia voidaan ottaa luontevasti osaksi arkea esimerkiksi osastoilla, hoivakodeissa, päivätoiminnassa ja kotihoidossa.
Selkolaulukirjaa voi käyttää myös itsenäisesti oman hyvinvoinnin tukena.
Aina ei tarvita erikseen järjestettyä musiikkituokiota. Joskus yksi tuttu laulu riittää: aamun aloittamiseen, virkistymiseen, rauhoittumiseen, muistojen herättämiseen tai yhteisen hetken luomiseen.
Musiikki kuuluu kaikille.
Lähteitä ja lisätietoa
Alan P. Merriam: The Anthropology of Music (1964).
Aleksi J. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö & Seppo Soinila: Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa, Duodecim.
Helsingin yliopisto: Aivot, musiikki ja oppiminen -tutkimus.
Eläkeliitto: Musiikin hyvinvointivaikutukset.
Yle: musiikin terveys- ja kuntoutusvaikutuksia sekä neurologi Aleksi Sihvosen tutkimustyötä käsittelevä artikkeli.
